Ajankäytönhallintaa

Oi rajallinen aikamme, joka tulisi käyttää mahdollisimman hyödyllisesti!
Kerro minulle mitä varten?

Miksi pidät itseäsi niin arvokkaana, että minun pitäisi käyttää sinua peläten ja harkiten? Entä jos tuhlaankin sinua mielin määrin? Jos teenkin sinulla mitä huvittaa? Jos en ole lainkaan huolissani siitä, ehdinkö eämäni aikana suunnitella, toteuttaa ja saavuttaa kaiken upean, jota sitten eläkkeellä muistella? Jos en ikinä aiokaan eläkkeelle?

Niin juuri!
Ensimmäinen epäkohta tässä symbioosissamme on, että sinulla on “kaikki maailman aika” (H.G.Wells) kun taas minulle ei ole kerrottu, elänkö vielä 50 vuotta vai onko huominen viimeinen päiväni? Siksi on käytännössä mahdotonta suunnitella mitään. Eihän budjettia voi tehdä tietämättä, onko käytettävissä kolme miljoonaa tai kolmenkymmentä senttiä. Toiseksikin en aio koskaan eläkkeelle. Minulla ei siis tule olemaan aikaa muistella menneitä.

Että turha yrittää stressata meikäläistä kaikella sillä, mikä olisi pitänyt ehtiä tehdä jo viime viikkoon mennessä! Teen sitten kun ehdin. Ja huvittaa.

Minä määrään täällä.