Synteettinen telepatia on vaarallinen keksintö

Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksessa seuraava mullistus tulee olemaan se, kun tietokone kytketään aivoihin ja ihminen voi välittää mitä tahansa viestejä ajatuksensa voimalla. Neliraajahalvaantunut pääsee liikkeelle, sokea saa näkökyvyn ja kuuro kuulon, puhekykynsä menettänyt voi taas puhua ja esimerkiksi autoa voi ohjata mielensä voimalla. Tästä kirjoittaa päivän HS tiedesivuillaan.

Kuten muitakin suuria keksintöjä, tätäkin kehitetään aluksi sotilastarkoituksiin: Yhdysvaltojen armeija haluaisi sotilaidensa voivan viestiä toisilleen sanattomasti. Viemällä ajatusta hieman pidemmälle pääsemme armeijaan, jolla on yksi mieli, jonka eri jäsenet ovat kuin irtoraajoja, joita ohjailla samanaikaisesti. Tällainen on jo olemassa – siis science fictionissa – ja sotilaallisiin tarkoituksiin se onkin äärimmäisen tehokas ja paljon kontrolloidumpi kuin joukko omavaltaisesti toimivia ihmisyksilöitä. Niin, Star Trekissa Borgit ovat kaikki robotteja, joita ohjaa yksi keskusaivo. Eikö tähän pyri Yhdysvaltojen armeijakin? Mutta silloinhan hekin voisivat laittaa robotit sotimaan ihmisten sijasta! Hetkinen, niinhän voisivat kaikki muutkin! Ja eikö nuo konfliktit voisi hoitaa jossakin aavikolla tai ulkoavaruudessa, jotta siviileille ja asutukselle ei tulisi tuhoa ja menetystä? Toisaalta valtiopäämiehet voisivat ratkaista valtioiden väliset konfliktit myös vaikkapa pelaamalla Call of Dutya. Itse asiassa herrasmiehet tekisivät sen pelaamalla shakkia.

Minua ei kiinnosta aivojen ja tietokoneen välisen yhteyden käyttö sotimiseen, vaan kaikenlaiset muut mahdollisuudet, joita se avaa.

Käytännön tasolla meillä olisi telepaattinen yhteys koneisiin. Voisi ajatella:”Kahvipannu keitä kahvi! Musiikkisoitin mene päälle ja soita minulle jokin raikas valikoima popmusiikkia 60-luvulta tähän päivään! Imuri imuroi eteinen ja järjestele kengät siististi! Auto käy tankkaamassa itsesi ja lämmity valmiiksi lähtöä varten!

Lisäksi tulisivat HS:n jutussakin mainitut teknologiset apuvälineet kuten raajat ja aistit. Minä asentaisin kolmanneksi yläraajaksi voimakkaan pihtikäden (irrotettavaa mallia), röntgen- ja infrapunasilmät, ajatuksen voimalla toimivan kuulonsäätelyn eli tietynlaisen input gainin korviini ja keksisin takuulla pian paljon lisää. Haluaisin esimerkiksi musiikinteko-ohjelman, joka nuotintaisi ja soittaisi päässä kehittyvät ideat, eikä rajoituksena olisi enää ikinä oma tekninen kehnous. Näin kuka tahansa voisi soittaa kuin Hendrix. Ehkä.

Kolmantena meillä olisi yhteys verkkoon, ja se onkin se hurjin juttu. Koskaan ei voisi enää eksyä, sillä aivot olisivat koko ajan kytkettynä GPS-paikantimeen ja kaikkiin maailman karttoihin ja google eartheihin. Sähköpostit, twiittaukset, FB-statukset ja tällaiset bloggaukset voisi heittää tuosta noin vaan, tekstiä sitä mukaa kun ajatus sitä tuottaa. Chättäily olisi reaaliaikaista ja päidenvälistä, mutta siinäpä tulisikin pieni pulma: kuinka chätätä usean tyypin kanssa samanaikaisesti? No, eiköhän tulevaisuus tämänkin ratkaise. Ehkä meille luodaan jonkinlainen päänsisäinen työpöytä, jossa asiat ovat järjestyksessä… hetkinen, siinähän se tuli!

Tämä on keksinnön kaikista käyttömahdollisuuksista se suurin ja pelottavin: Meille voidaan muokata kokonaan uusi päänsisäinen maailma. Meille voidaan tehdä käyttöjärjestelmä, joka luokittelee ajatukset, muistot, toiveet, kokemukset, unet, salaisimmatkin halut ja häpeän aiheet. Kaikki olisi siististi järjestyksessä ja hakemistoissa. Mikään ei enää unohtuisi. Kun on kerran nähnyt kasvot vaikkapa väkijoukossa, voi henkilön tunistaa myöhemmin. Kaikki, mitä kahden henkilön välillä on puhuttu, on tallessa ja luokiteltuna päivämäärän, puheenaiheen tai tyylin ja tilanteen mukaan. “Me olemme rakkaani riidelleen viime vuoden aikana 29 kertaa, mutta keskimäärin riita on kestänyt noin 7 minuuttia ja vain 15% tapauksista on mennyt kahden vuorokauden puolelle.” (Kaikesta olisi tietysti myös varmuuskopio, mikä toisaalta tarkoittaisi yksilön mielen ikuista elämää, mutta se on vielä tätäkin hurjempi ajatus ja oman tekstinsä arvoinen aihe.) Tämä oman pään käyttöjärjestelmä kertoisi siis aina haluttauessa kaikki faktat – miten mikäkin asia maailmassa on ja mitä kyseinen henkilö on kokenut ja millä tavalla. Mutta kirjaisiko käyttöjärjestelmä tunteetkin? Vai voisiko se jopa kontrolloida niitä? Jälleen joku teknokraatti huutaa riemuissaan “mainiota, mielenterveysongelmat on kuitattu lopullisesti!” Mutta mitä tarkoittaa ihmisten ajatusten kontrolloiminen ulkoa asennetulla koneella? Mitä tarkoittaa inhimillisten tunteiden tukahduttaminen ja aivotoiminnan täydellinen kontrollointi?

Se tarkoittaa, ystävät, ihmisyyden päättymistä sellaisena kuin me sen nyt tunnemme.

Homo sapien sapiens väistyy, ja Maapallon herraksi ryhtyy homo sapiens technologicus. Se voi myös olla technosapiens sapiens. Lopulta se voi olla pelkkä techno.

Pitää myös muistaa, että nämä teknologiset kehitysaskeleet tapahtuvat aina, haluttiin niitä tai ei. Atomiytimen halkaisu, alkion kloonaaminen ja aivojen kytkeminen tietokoneeseen ovat keksintöjä, jotka oli pakko toteuttaa koska ne oli kerran keksitty. Ihminen toimii niin. Älkää siis organisoiko hyödyttömiä teknologisia keksintöjä vastustavia mielenosoituksia, vaan ostakaa popkornia ja ottakaa mukava asento: me olemme ainakin tässä ja nyt näkemässä, mitä seuraavaksi tapahtuu!