7 seconds

Nostalgiasyistä latasin C64-emulaattoriini 1500 peliä, niiden joukossa mm. Bomb Jackin, Gruds in Spacen sekä Boogaboon. Boogaboo oli yksi tasohyppelylemppareistani ala-asteikäisenä. Siinä pieni eksynyt kirppu pitää pompottaa vaarojen ohi ylös kotiinsa. Muistan viihtyneeni pelin seurassa usein; kotiin päästäkseen tuli opetella tarkat ponnistuspaikat. En muistanut että joka kerta kirpun kuoltua pitää katsoa uusi 15 sekunnin (!) mittainen alkuvideo, jossa kirppu hyppelehtii ja putoaa kuilun syöveriin. Nykypelaaja hakkaa välilyöntiä: Voiko tämän skipata jotenkin? Ei se silloin haitannut. Ei ollut kiire.

Tutkimuksen mukaan nykydataaja jaksaa odottaa nettisivun latautumista seitsemän sekuntia. Sen jälkeen alkaa F5:n tai refresh-painikkeen takominen. Ilman tutkimustakin voi kuvitella kuinka nykysoittelija hermostuu jos puhelimeen ei vastata viimeistään kolmannella tuuttauksella, kuinka nykykulkija kiipeää rullaportaitakin, kuinka nykykuuntelija jaksaa korkeintaan 50 sekuntia ennen ensimmäistä kertosäettä, kuinka nykyasiakas ei ehdi tervehtiä tai puhella mutta haluaa ruokansa heti, kuinka nykyihminen ei ehdi elää nykyisyydessä. Koska on kiire. Mutta mihin helvettiin?

Just as long as I stay
I’ll be waiting