Muutama sananen kuninkaallisista

Ota pimeä savuinen rangaistuskoppi jonka ainoassa pöydässä on reijät tupakantumpeille. Seiso jähmettyneenä nurkassa ja kuule kuinka kuninkaalliset käyttäytyvät. He saavat uudesta tupakkalaista villin ja poimuilevan keskustelun, jonka yksittäisiä huippukohtia ovat “vittumnää ei ssattana” ja “näin itsekin ravintolatyöntekijänä on se perkele” sekä “no vittu on se terassikin anniskelualuetta et hä”. Jossain vaiheessa eräs ylhäisön edustaja napauttaa “kohta ne vittu laittaa alkometrinki tohon tiskille” ja loput siniveriset nyökyttelevät arvokkaita päitään.

Työnny ulos kopista keskelle vellovaa ihmismassaa, silkkaa kuninkaallisuutta. Kokolattiamatto on päällystetty arvokkain lasinsiruin sekä rituaalijuomin ja hovitanssien koodisto on kohdillaan: naispuolisilla arvovierailla on yleisesti ottaen hiukan liian vähän päällään, he eivät osaa kantaa sitä ja ovat melko humalassa. Herrasmiehillä sen sijaan on päällään mitä sattuu, heillä on koordinaatiovaikeuksia ja he ovat erittäin humalassa. Näe muutamassa minuutissa kähmintää, tönimistä, typerää sananvaihtoa kapeikossa, rapuissa kaatuilua, pikkujoulut-a-la-Bridget-Jones-ilakointia ja pöydillä… hmm… huojumista. Sekä turhautunutta henkilökuntaa.

Linnassa on monta juhlasalia. Niitä erottaa vain musiikkigenre. Käytöskoodisto ja ylhäisökansa ovat identtiset joka salissa – eikä missään kuule keskustella, mikä tosin saattaa olla eduksi näille siniverisille. Tanssiaiset ovat suosituimmillaan puolenyön jälkeen, linnaan virtaa satoja, ellei tuhansia prinssejä ja prinsessoja, ruhtinaallisia, hoviväkeä, armeijan edustajia, diplomaattivieraita ja muuta korkean profiilin ihmisryhmää. Vain intelligentsia loistaa poissaolollaan. Missä ovat tieteen ja taiteen mestarit? Miksei heitä ole kutsuttu?

Saniteettikortieeri vaikuttaa laitakaupungin slummialueelta, odööri on kuin satamassa, siinä viemärilaitoksen kupeessa. Herrasmiehet vapautuvat tarpeilleen, kuka mihinkin. Suurin osa juhlavieraista viihtyy tanssilattialla kuin olisi siellä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Mitä nämä ihmiset tekevät kun eivät ole täällä? Todennäköisesti eivät mitään. Elämä näyttäisi olevan tässä ja nyt.

Poistu hämärään yöhön, vaunut odottavat. Aja kotiin ja pohdi näkemääsi ja kuulemaasi. C’était vraiment Royal!

Jos käsityksesi mukavasta illanvietosta on perjantai-ilta Royal Onnelassa, en usko että meillä tulee koskaan olemaan mitään puhuttavaa toisillemme. Olen pahoillani.