oboe, valssi ja tähtikengät

Richard Straussin Seitsemän hunnun tanssi on kuin musikaalin tanssikohtaus.
Ai mutta sehän onkin, Salomesta. En tunne kyseistä oopperaa mutta on aina hyvä tietää, että maailmassa on loputtomiin luettavia kirjoja ja kuunneltavaa musiikkia.
Anni Haapaniemi liikehtii soittaessaan veikeästi. Osa lienee tulkintaa, osa liittyy äänen muodostukseen ja sointiin, kertoo oboistiystäväni. Straussin oboekonsertossa (D-duuri) on hauskoja juoksutuksia ja töitä myös huilistilla. Väliajalla glögiä ja pipari.
Sergei Rahmaninovin Sinfoniset tanssit op.45 veivät mukanaan. Erityisesti pidin toisesta, andante con moto (tempo di valse), osasta. Sen aikana ystäväni sanoi pohtineensa arkivelvoitteita. Loppu oli taas minun mielestäni tylsempi. Sitä ystäväni kehui. On hyvä muistaa ihmisten erilaiset mieltymykset, maut ja subjektiiviset kokemukset. Ja on hyvä myös muistaa Finlandia-talon olemassaolo. Vaikka ystäväni akustiikkaa moittikin. Saisikohan sieltä vaikka treenikämpän kun musiikkitalo on valmistunut?

Tavastialla oli Love Recordsin juhlakonsertti. Päätin rikkoa sääntöäni heti tämän kerran. Toinen ystäväni nimittäin kehui kovasti edellisiltaista konserttia. Njaa njoo. Timo Kämäräinen on loistava kitaristi ja alun iloittelu Dave Lindholmin kanssa sai hymyn huulille. Sen sijaan muutamakin taiteilija voisi opetella edes yhden (!) kappaleen sanat ulkoa. Sinua sinua rakastan lunttilapusta? Voi hyvä tavaton. Eero Raittinen oli mainio, mutta minun iltani kruunasi Hurmerinnan pariskunta. Maarit soitti miniflyygeliä ja lauloi Lainaa vaan. Jalassa tähtikengät. Ääni kuin yön lempeys. Tulkinnassa myös oma kokemus. Oliko nuori neiti Hurmerinta paikalla? Ääh, lienee kuullut äitinsä laulavan aivan riittävän monta kertaa. Kiitos Love.

Vaan siirtykäämme taas muisteloista seuraavaan.
think for yourself you know what you need in this life
see for yourself and feel your soul come alive tonight
here in the moment we share, trembling between the worlds we stare
out at starlight enshrined, veiled like diamonds in..

…time can be the answer, take a chance, lose it all
it’s a simple mistake to make to create love and to fall
so rise and be your master you don’t need to be a slave
of memory ensnared in a web, in a cage

i have found my way to fly free from the constraints of time
i have soared through the sky seen life far below in mind
breathed in truth, love, serene, sailed on OCEANS OF BELIEF
searched and found life inside, we’re not just a moment in time…

….can be the answer, take a chance lose it all
it’s a simple mistake to make to create love and to fall
so rise and be your master you don’t need to be a slave
of memory ensnared in a web, in a cage
(Anathema: A Simple Mistake)