Huolettomuudesta

Keskustelin eilen miellyttävän nuoren filosofin kanssa, joka vakuutti minulle
ettei tulevaisuuden visiostani kannata huolestua. Hänen kantansa oli suunnilleen, että
ilmaisun ja julkaisun mahdollisuus kaikille lisää maailman kirjoa, älykäs ihminen kyllä löytää laadun ja 1900-luvun kaupalliset rakennelmat sietävätkin romahtaa.
Ei siis syytä huoleen.

Keskustelin myös mainion näyttelijä, jokusen toimittajan ja muutaman vanhan hyvän ystävän kanssa. Painotan keskustelua sen kirjaimellisessa merkityksessä vastakohtana small talkille tai anekdoottien kertomiselle. Kerroin vanhalle ystävälleni kuinka toisinaan poden huonoa omaatuntoa siitä, etten jaksa kuunnella anekdootteja jotka eivät liity mihinkään. Hän vakuutti että huono omatuntoni on turha, ja jokaisella on oikeus pyrkiä sellaiseen seuraan, jossa viihtyy.
Ei siis syytä huoleen.